Marokkolainen Rashid saa tarpeeksi kotimaansa köyhyydestä ja päättää suunnata Eurooppaan saadakseen perheelleen paremman elämän.

Matkalle pääsy ei ole halpaa lystiä: jo etukäteen Rashidin pitää luvata salakuljettajille leijonanosa tulevasta palkasta ja luvata vakuudeksi isänsä maatilkku. Merimatka on karmea, perillä odottavat tiukat ja rasistiset rajavartijat, ja perillä odottava työ on raatamista nälkäpalkalla valtavilla vihannesviljelmillä, joilla työturvallisuudesta ei ole tietoakaan ja laittomat siirtolaiset työnjohtajien ja viljelmien omistajien mielivallan alla. Viljelmien ulkopuolellakaan ei odota muu kuin pakoileva elämä hanttihommia tehden. Onko Rashidilla mahdollisuutta saavuttaa siirtolaisten unelma paremmasta elämästä?

Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet on sarjakuvaromaaniksi nimetty teos, joka kertoo Espanjan laittomasta siirtolaisuudesta. Tarinassa esiintyy Rashidin ohella lukuisia muitakin henkilöitä, joiden näkökulmat laittomaan siirtolaisuuteen nousevat myös esiin. Kertomus on hyvin raadollinen ja nostaa lukijan silmien eteen, millaista on laittomien siirtolaisten todellisuus Espanjassa. Teoksen prologia lukuun ottamatta kertomus ei jakaudu mihinkään lukuihin vaan kulkee sirpaleisena nostaen esiin Rashidin vaiheita.

Suhtaudun Tietäväisen teokseen vähän kaksijakoisesti. Se on loistavan yhteiskuntakriittinen teos, joka paljastaa arkailematta, kuinka heikoilla olevia laittomia siirtolaisia sorretaan ja riistetään. Sinänsä siirtolaisuus sekä siihen liittyvät unelmat ja pettymykset eivät ole uutta – lähtiväthän suomalaisetkin aikoinaan joukoittain Yhdysvaltoihin parempaa elämää etsimään –, mutta kenties afrikkalaisten laittomien siirtolaisten osa Euroopassa on vielä kovempi kuin varhaisempien aikojen siirtolaisten. Näkymättömät kädet ei sorru silti liialliseen yksisilmäisyyteen, sillä siirtolaisistakaan ei luoda turhan ruusuista kuvaa eivätkä toisaalta kaikki eurooppalaisiakaan demonisoida. Kirjan dialogi on sujuvaa ja tuo erilaisia näkökulmia herkullisesti esiin.

Toisaalta tarina on valitettavan sirpaleinen ja sekava. Olisin kaivannut siihen edes jonkinlaisia selittäviä tekstejä ja jakoa lukuihin. Kuvituksen piirrosjälki on kömpelöä, ja värimaailma on suttuinen. Ehkä se on tarkoituksellista tyyliä, mutta uskon, että toisenlaisella tekniikalla teoksesta olisi saanut vetävämmän. Nyt kirjasta syntyy sellainen kuva, ettei kuvitukseen ole panostettu yhtä paljon kuin tarinaan. Kaikista puutteistaan huolimatta Näkymättömät kädet on kiinnostava visuaalinen romaani laittomasta siirtolaisuudesta ja sen ongelmista.

Lainaa tai varaa teos HelMetistä